Mies joka ei ollut murhaaja piti otteessaan alusta loppuun saakka. Kirjaa ei olisi halunnut jättää kesken, vaan lukea kerralla loppuun.
Kirjaa voisin suositella kaikille dekkareista pitäville.
Kirjailijat osaavat kirjoittaa viihdyttävästi, yksityiskohtaiset kuvaukset paikoista ja asioista eivät ole liian pitkiä,joten malttamattomampikin lukija jaksaa ne lukea, ja juuri kun lukijasta tuntui, että rikos alkaa ratketa, kääntyy suunta jälleen eri tahoille.
Kirjan kirjoittajien kirjoja voisin lukea uudestaankin, sillä tämä kirja on sellainen, jonka todennäköisesti luen vielä uudestaan, vaikka loppuratkaisun jo tiedänkin.
Tarja
Kirja oli varmasti yksi parhaimmista lukemistani rikosdekkareista! Juoni piti otteessaan loppuun saakka ja ratkaisu pysyi ylläyksellisen jännittävänä viimeisille sivuille asti. Vaikka kirjassa rikosvyyhdin lisäksi käsiteltiin päähenkilöiden yksityisasioitakin, ei se häirinnyt, vaan toi lisää mielenkiintoa ja lisämaustetta. Kirjaa voisin suositella kenelle tahansa hyvää lukukokemusta etsivälle, kerrassaan erinomainen kirja! Voisin ehdottomasti lukea lisääkin kyseisen kirjailikaksikon tuotantoa.
Sanna
Pidin kirjasta todella paljon! Heti ensimmäisistä lauseista lähtien kerronta tempaisi mukaansa, eikä teosta olisi halunnut millään laskea käsistään. Sitä oli hyvin helppo lukea. Yleensä en pidä siitä, etteivät nimet ole suomalaisia, mutta tässä se ei häirinnyt yhtään.
Kirja sopii mielestäni nuorista aikuisista lähtien kaiken ikäisille lukijoille, jotka pitävät jännityksestä.
Tunnelma oli hyvin intensiivinen ja mukaansa tempaava ja piti otteessaan loppuun saakka, vaikka olikin paksu teos.
Päivi
Syyskuiset terveiset täältä salonseudulta. Olen ollut muutaman vuoden "allerginen" kaikelle jännitykselle ja niinpä kirja seisoi työpöydälläni lukemattomana pitkään. Luin sen viime viikolla ja kiireisen vikonlopun takia arvostelun lähettäminen jäi tähän viimeiseen aamuun.
Kirja oli mielenkiintoinen juoni monimutkainen ja paljasti totuuksia aivan viime metreillä niinkuin kuuluukin, motivaatiokin löytyi, ampujan mustasukkaisuus ja viha.
Kiitos että sain tämän kirjan kautta taas jännäreiden lukuhalun .
Ulla
Ylivoimaisesti koukuttavin alku dekkarissa aikoihin -- niin ei voinut olla ajattelematta, kun kirjan ensimmäiset lauseet luki. Seuraavaksi pohtikin jo, mahtavatko tarina ja kerronta pysyä tehokkaan alun tasolla kokonaisen kirjan verran. Pysyiväthän ne.
Lopputulos oli kokonaisuudessaan viihdyttävä lukukokemus, erinomainen lajinsa edustaja ja suosittelemisen arvoinen tuttavuus dekkarien ystäville.
Päivi
Kun luen kirjan ensimmäistä lukua, olen hiukan ymmälläni. Tässähän meillä on heti sekä ruumis että murhaaja, mihin tuota loppukirjaa enää tarvitaan. Mies tosin ei ole murhaaja, väitetään. Jatkan lukemista: kuviot ja asetelmat muuttuvat, uudet henkilöt astuvat esiin ja ennen kuin huomaankaan kirjailijakaksikko vie minua lähes viidensadan sivun kautta kuin pässiä narussa kohti loppuratkaisua – kyydistä ei voi hypätä kesken matkan.
Kirja on mainio herkkupala sellaiselle dekkarin ystävälle, joka rakastaa psykologista pohdintaa ja analysointia eikä kaipaa verta ja actionia ihan joka sivulla. Kirjan rakenne on mielenkiintoinen ja henkilökuvaukset onnistuneita. Liikutaan tässä ajassa, käsitellään aiheita, joista uutisoidaan päivittäin. Ihmiset ovat vikoineen ja puutteineen inhimillisiä ja uskottavia.
Rikospsykologi Sebastian Bergman on ristiriitainen persoona – huippuälykäs ja terävä, mutta ihmisenä varsinainen paskiainen, josta kaikesta huolimatta melkein alkaa pitää, kun oppii paremmin tuntemaan. Hänessä on jotain samaa kuin herroissa Kurt Wallander ja Martin Beck, jotka kuitenkin ovat suorastaan herrasmiehiä Bergmanin rinnalla.
Helka
Vakuuttava teos. Kirja tempaisi heti alkumetreillä mukaansa. Monia henkilöhahmoja, mutta silti pysyin hyvin kärryillä. Juonenkäänteitä oli paljon, mikä teki kirjasta entistä mielenkiintoisemman.
Eteni mielikuvituksellisella ja vauhdikkaalla tavalla, mutta silti kirja oli hyvin totuudenmukainen ja vakavasti otettava. Moni hahmo vaikutti syylliseltä, monella oli syyllisyyden tuskia muunmuassa uhrin äidillä ja tyttöystävällä. Lukijana aloin epäilemään vähän jokaista hahmoa murhaajaksi. Yllätyin kovasti murhaajasta, en olisi arvannut syyllisen olevan se joka oli. Paljon mustaa huumoria, joka sopi teoksen luonteeseen. Värikkäitä henkilöhahmoja, mutta silti vakavasti otettavia. Malttamattomana luin kirjaa ja odotin, että saan selville asioiden oikean laidan. Kirjan päähahmo Sebastian Bergman, moniongelmainen ja sarkastinen mieshenkilö, joka kommentoi tilannetta kuin tilanetta viekkaalla tavalla.
Jemina
Kirja koukutti mukaansa heti alusta lähtien. Juoni rakentui loppuun asti yllättävien käännösten kautta, eikä kirjaa olisi malttanut laskea käsistään.
Henkilöhahmot olivat uskottavia, myös Sebastian Bergman ahdistavine "salaisuuksineen" sekä pedantti rehtori omine "luurankoineen kaapissa".
Kirjaa voin suositella kaikille dekkareista pitäville. Teos on taattua ruotsalaislaatua dekkarien saralla.
Odotan jo jatkoa...
Leena
Mies joka ei ollut murhaaja on vetävä dekkari, johon tarttui uudestaan aina kun sopiva hetki muutaman kappaleen lukemiseen tuli.
Päivi
Ensiksikin pidin kirjasta hyvin paljon. Syy miksi näin. Kirja vei minut mukanaan. Täynnä yllättäviä tilanteita ja samalla mentiin henkilöiden sisälle; hyvin syvällisellekin tasolle. Henkilöt oli rakennettu hyvin ja he olivat hyvin erilaisia. Suhteet henkilöiden kasken aiheutti jännitys tiloja ja samalla pakottivat lukijaa lukemaan eteenpäin saadakseen selville, miten kirjailija ratkaisee nuo ongelmat.
Itse suosittelisin kirjaa henkilöille, jotka pitävät rikostarinoista. Toisaalta kirja antaa psykologista näkemystä ihmisestä ja hänen toiminnoitaan. Suosittelisin kirjaa myös henkilölle, joka on kiinnostunut ihmisistä ja heidän tavastaan toimia eritilanteissa.
Kirjan tunnema on moni puolinen ja samalla sekä herkkä että roski. Toisaalta puhutaan asiosta joista peitellyn suorasti, jopa niin vahvastitekisi mieli lopettaa lukeminen, mutta kun ei voi. Koska haluaa tietää saako eäs henkilöistä selvitettyä omat ongelmansa.
Pidin niin paljon kirjasta, että voisin lukea lisää heidän kirjojaan.
Anu-Elisabeth
Huh, huh, olihan jännittävä kirja!
Kirjan jännitys sitoi minut verkkoonsa alusta loppuun saakka, kuin iso hämähäkki metsässä saaliinsa tai meressä mustekala valtaviin lonkeroihinsa.
Eeva
Kirja oli mahtava lukuelämys sekä juoneltaan, että kerroksisuudeltaan. Monipuolisuudessaan mahtava teos, taitavasti kaksi tekijää olivat luoneet hyvän kokonaisuuden. Roger-teinin katoamisen selvittely oli kiinteää vaikka sivupolut veivätkin kokonaisuutta välillä kauaksi totuudesta. Teos oli täynnä vahvojen ihmisten elämää.
Marja
Pidin todella paljon Hjorth & Rosenthalin romaanista "Mies joka ei ollut murhaaja". Kirja koukutti alkusivuilta lähtien siten, että sitä ei olisi malttanut laskea käsistään. Juoni oli punottu niin taitavasti, että loppuratkaisua ja murhaajaa ei osannut ennalta arvata... vaikka monta kertaa vakuuttuikin aina tietyn henkilön syyllisyydestä. Arvailut menivät kuitenkin aina uusiksi ja jännitys pysyi kirjan loppuriveille saakka.Suosittelisin kirjaa dekkareiden ystäville ja sellaisiin hetkiin, kun haluaa unohtaa arjen työkiireet tai muut murheet. Kirjan tunnelma oli kaikin puolin jännittävä ja päähenkilön elämäntarinan myötä koskettavakin.
Janette
Todellinen jännäridiggarin unelma – jotain, joka vei mukanaan sitten Stieg Larssonin, jonka jälkeen mikään jännäri ei ole pitkään aikaan enää tuntunut miltään. Tämä kirja vei pitkästä aikaa mennessään ja sai odottamaan juonenkäänteitä ja loppuratkaisua. Kirja sopii dekkareista ja jännäreistä pitävälle, romantikkoa kirja tuskin kiinnostaa. Kirjan tunnelma oli mukaansa tempaava ja juonessa kiinni pitävä – jo pelkkä nimikin sai odottamaan juonen käänteitä.
Anne
Tiivis, toimiva, arkirealistinen dekkari.
MOTIIVI,ALIBI, ITSEKKYYS, INHO
Siinä sanoja joita lukijan on kohdattava enenkuin rikos on selvitetty.
VARAA AIKA
ASETU ALAS
AVAA KIRJA
ANNA TARINAN VIEDÄ
Heikki
Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Suorastaan odotin hetkiä, että pääsen jälleen lukemaan kirjaa. Illalla sängyssä lukiessa tuli valvottua suunniteltua myöhempään, koska en malttanut laskea kirjaa käsistäni.
Piia
Joskus, kun kirja alkaa siitä, että kaikki on jo tapahtunut, ei tekstistä ja juonesta enää tule mukaansatempaavaa ja loppuun asti kutkuttavaa. Tässä teoksessa niin kuitenkin on. Tapahtumat ja ihmissuhteet pysyvät koko kirjan ajan niin vangitsevina ja kiinnostavina, ettei millään haluaisi keskeyttää lukemista. Oma arvailu juonen seuraavasta käänteestä saattoi olla oikean suuntainen, mutta aina kirja onnistui yllättämään.
Pidin erityisen paljon henkilökuvauksesta. Aina, kun uusi luku tai kappale alkoi sanoilla ”Mies joka ei ollut murhaaja…”, kaikki aistit terävöityivät odottamaan seuraava paljastusta henkilön olemuksesta ja käytöksestä.
Elina
Teksti on sujuvaa ja juonen kehittely loogista. Ehkä aluksi hiukan hitaanlaista, mutta lukijalla on hyvin aikaa orientoitua taas uuteen ruotsalaiseen poliisiasemaan. Myöskin tyypillisesti ruotsalaisittain perehdytään aika perusteellisesti sekä tutkijoiden että tutkittavien sielunelämään. Tämä tapahan eroaa suuresti esim. amerikkalaisista dekkareista, joissa tärkeintä on räiske ja toiminta. Henkilökohtaisesti pidän tästä ruotsalaisten tavasta enemmän.
Reine
Taas uusi ruotsalainen dekkari. Eikö entiset jo riitä? Onko Henning Mankelin tai Stieg Larssonin voittanutta? Sitten on joukko mainioita naiskirjalijoita, Frimansson, Jungstedt, Marklund jne.
Pienin epäilyksin tartuin kirjaan ”Mies joka ei ollut murhaaja”. Se kuitenkin tempaisi heti mukaansa. Kirja alkaa hyytävissä tunnelmissa ja loppuu yllätykseen. Sillä välillä ratkeaa, kuka teki, mitä ja miten siihen ajauduttiin. Rankinta oli, että näin saattoi kuvitella tapahtuvan missä tahansa. Lukija elää mukana kirjan henkilöitten ahdistavassakin arjessa.
Liisa
Kyllä minä tästä kirjasta pidin, kovastikin. Hiukan paistoi mielestäni läpi kirjailijoiden tausta ja muutamat henkilöt olivat toki kliseitä. Mutta kirja oli varsin koukuttava, se haastoi lukijaansa kaiken aikaa pohtimaan missä mennään, mitä tapahtuu. Tarinan kulku piti yllä klassista arvailua lähes loppuun saakka siitä, kuka onkaan murhaaja. Tämä kirja vaati lukijaltaan ajatustyötä, ei tätä mitenkään voinut lukea läpihuutojuttuna ja se piti otteessaan aina yllättäviin lopputapahtumiinsa saakka.
Marja
Kirja saa lukijan ajattelemaan ihmisten motiiveja elämän eri tilanteissa ja sitä, miten helposti asiat eri elämän alueilla voivat riistäytyä käsistä ja johtaa rikoksiinkin ja taas uusiin rikoksiin.
Päivi
Pidin kirjasta, sijoittuu varmaan 10 eniten pitämäni tämän lajityypin kirjan joukkoon.
Kirja oli selkeä olematta yksinkertainen, jännittävä, olematta epäaito ja myös hyvin luettava.
Leena
Uusi varteenotettava ruotsalaisparivaljakko on saanut kirjaan tiheän tunnelman, joka säilyi loppuun asti ja mikä loistava yllätys odotti vielä viimeisellä sivulla. Jatkoa varmaan seuraa Sebastianin yksityiselämään seuraavassa kirjassa, joten tuskin maltan odottaa.
Ajattelin etukäteen, että mihin Hjorth & Rosenfeldt romaanillaan yltävät, koska loistavien ruotsalaisdekkaristien joukko on jo suuri, mutta hyvin lunastivat herrat lupauksen. Paikoitellen en malttanut lopettaa lukemista, vaikka kello oli jo yli keskiyön, mutta ei haitannut pieni väsymyskään aamulla.
Kirjaa suosittelisin kaikille, jotka pitävät vahvoista ruotsalaisdekkareista, kuten Mankell, Nesser, Marklund jne. ja hyvin sopii Hjorth &Rosenfeldt tähän maineikkaaseen joukkoon.
Kirjan tunnelma oli latautunut ja jännittävä ja pidin siitä, että juoni ja yllätykset kestivät loppuun saakka. Ajattelin myös lainata kirjan pohjalta tehdyn leffan, koska mielestäni Rolf Lassgård vaikuttaa täydelliseltä itsekkään ja huonosti käyttäytyvän Sebastian Bergmanin rooliin.
Helena
> Tilaa kirja
Ostoskori 0,00 €