Tilaa tuote >>
Nautin kirjasta Operaatio Troijalainen. Roolihahmojen keskinäinen keskustelu on riemastuttavan todenmakuista. Tekstistä kuultaa se, että Rönnbacka on itsekin poliisi.
Marita
Kovaa peliä koti Suomessa. Operaatio Troijalaisen sankari Antti Hautalehto muistuttaa kollegoitaan amerikkalaisissa elokuvissa.
Elina
Olette löytäneet varsinaisen helmen. Se pitää pihdeissään, niin että ruokailu unohtuu. Ei tarvinne sanoa, että pidin teoksesta. Siinä on samaa karismaa kuin vasta menehtyneellä Matti Yrjänä Joensuulla.
Timo
Toivottavasti Rönnbacka on jo miettinyt Antille seuraavan seikkailun valmiiksi, innokkaat lukijat, minä mukaan lukien, odotamme sitä jo nyt!
Hanna
Wau, varsinainen rikosylikonstaapeli tuo Antti Hautalehto - älykäs, nokkela, sujuvasanainen ja hoitaa homman jos toisen ohimennen vasemmalla kädellä. Joutsenlampi-baletin ihailija, lähes romanttinen vanhan ajan turvallinen herrasmies ja käyttää mausteena ruususuolaa!
Terttu
Lukiessa tuli mieleen Seppo Jokisen ja Jarkko Sipilän kirjat, mutta ihan hyvässä mielessä.
Terhi
Pidin kirjasta todella paljon. Kerrankin työmatkat tuntuivat liian lyhyiltä, kun lukemista ei olisi malttanut lopettaa! Christian Rönnbackan tarina on mukaansa tempaava ja kirjoitettu elävästi.
Dialogi on sujuvaa ja asiantuntevaa. Rönnbacka lunastaa mielestäni paikan suomalaisten huippudekkaristien joukossa ja Antti Hautalehto on päähenkilönä kuin Vares tai Harjunpää.
Jonna
Olipa pitkästä aikaa mukava lukea suomalainen dekkari, joka eteni johdonmukaisesti ja vauhdilla. Mielestäni tosi hyvä lukukokemus.
Riitta
Suosittelen kirjaa poliisidekkareista pitäville ihmisille, jotka ovat aiemmin lukeneet vaikkapa Seppo Jokisen tai Leif GW Perssonin kirjoja.
Tämän kirjailijan kirjat tulevat varmasti ottamaan paikan samasta hyllystä edellä mainittujen kanssa.
Riita-Liisa
Kirja oli mukaansatempaava ja vauhdikas.
Kaija
Todenmukaisen karski kirja, jäätävää toimintaa, hurtilla äijähuumorilla varustettuna.
Sirpa
Kirja on mielenkiintoinen kuvaus poliisin soluttautumisesta rikollisliigaan. Minua miellytti poliisien ronski huumori, joka varmasti auttaa selviämään vaarallisista tehtävistä, joissa oma henki on vaarassa. Kirjan kerronnassa pääsee onnistuneesti sisään henkilöiden ajatusmaailmaan, myös rikollisten. Kirjasta oppi kuinka vaikeitakin asioita on helpompi kestää ja käsitellä huumorin avulla.
Tarja
Kirja oli mielenkiintonen uusi tuttavuus, en tiennyt etukäteen kirjailijasta mitään, mutta kirja oli positiivinen yllätys. Teksti soljui mukavasti, jännitystä oli ja tarina piti otteessa loppuu asti. Jos jotain moitittavaa halutaan, niin minusta oli ehkä turhan "roisia" tekstiä välillä. Onneksi sitä ei ollut paljon.
Tuula
Kirja etenee niin, että aina löytyy muutos tai vaaran tilanne. Jään odottaamaan lisää tältä upealta dekkaristilta.
Uusia raikkaita sanontoja, kuten"haluatko pilata noin hyvät kansallismaisemat".Kun puhutaan naisen muodoista tai korjaussarja tarkoittaen krapulakakaljaa.
Timo
En ole koskaan ollut innostunut dekkari-kirjallisuudesta, mutta tämä kirja tempaisi mukkaansa, luin sen yhdellä istumalla lentokoneessa matkalla lomalle. Pidin todella paljon lukemastani. Tunnelma on kansainvälinen ja hyvin ammatillinen. Loppua ei osannut arvata, loistava lopetus.
Kirjaa voi suositella kaikille, myös niille jotka eivät yleensä dekkareita lue.
Riitta
Kirja oli mukaansatempaava ja vauhdikas. En yleensä lue paljoakaan kotimaisten kirjailijoiden kirjoja, Ilkka Remes on oikeastaan ainoa, jota olen ylipäätään lukenut ja täytyy sanoa, että tämä kirja veti kyllä vertoja Remeksen kirjoille. Kirjoitustyyli/teksti ei ehkä välttämättä ollut aivan yhtä laadukasta kuin Remeksen, mutta pidin kyllä kirjasta kovasti. Jopa niin kovasti, että huomasin valvovani iltamyöhään saadakseni luetuksi vielä yhden sivun ennen nukkumaan menoa.. ja äkkiä kello olikin jo taas yli puolen yön :) Hahmona Antti oli melko uskottava, tosin jotkin hänen tempauksistaan kuulostivat enemmän Hollywood-actionilta kuin suomalaiselta poliisilta. Antti oli myöskin hyvin sympaattisen ja reilun oloinen, hänet ottaisin mielelläni ystäväkseni ja suojelijakseni ;)
Kaija
En ole oikeastaan rikosromaanien tai poliisikirjallisuuden genren ystävä. Olen kuitenkin viime aikoina lukenut silloin tällöin muutamia genren kirjoja ja huomannut, että niihin on tullut mukaan inhimillisyyttä, joskin myös tunteettomat tappajat ovat toimijoina. Globaalistunut rikollisuus (esim. huumekauppa) on vaikuttanut siihen, että tapahtumapaikat ja toimijat ovat myös kansainvälistyneet. Poliisin työ on varmasti kuvattu todenmukaisesti, onhan kirjailija ammatiltaan poliisi. Vaikka pääpaino on pääoperaatiossa, niin matkan varrelle osuu myös muita pienemmän mittaluokan rikoksia. Operaatio Troijalainen noudattaa hyvin rikoskirjallisuuden genreä, vaikka on tekijänsä Christian Rönnbackan ensimmäinen kirja.
Tätä kirjaa lukiessa tulee mieleen Stieg Larssonin Millenium -trilogia, vaikka kirja on ihan erilainen. Rikos- ja poliisikirjallisuus on luonteeltaan sellaista, että se vie lukijansa mukanaan. Haluaa tietää, miten juttu ratkeaa ja miten päähenkilön käy. Kirja on kirjoitettu jonkinlaiseen päiväkirjamuotoon, kun luvut on otsikoitu päivämäärien mukaan. Kyse on nopeatempoisesta toiminnasta.
Raija
Miellyttävän kirjoitustyylin, hyvän jännitysmomentin kerryttämisen ja kiinnostavan päähenkilön vuoksi Operaatio Troijalainen nousi keskikastia paremmaksi dekkari-lukukokemukseksi. Tunnelma vaihteli tiiviistä jännityksestä reippaasti etenevään tilanne- ja henkilökuvaukseen ja takaisin. Vaihtelevuuden ansiosta kirja osaltaan pitikin mielenkiinnon yllä. Suosittelisin jännärilajityypistä pitäville, ja ainakin itse odottelen innolla luvattua jatkoa Hautalehdon seikkailuille!
Sanna
Kirjan teksti on nopeaa ja sujuvaa luettavaa, siitä iso plussa. Kirjan päähenkilö on mielestäni hyvä, kivoina yksityiskohtina lisäaineiden ja huonojen hiilihydraattien välttely sekä avojaloin juoksu, kirjailija tuntuu olevan ajan hermolla kun piilottaa kirjaan tällaisia mielestäni ajankohtaisia aiheita. Mielestäni kirjassa tapahtui vähän liikaa samaan aikaan, esimerkiksi puutarhatonttujen tapausta käsiteltiin liikaa, se olisi voinut olla hauska, pieni sivujuoni mutta nyt sitä mielestäni käsiteltiin liikaa ja se sekoitti kirjaa. Samoin mielestäni Helin olisi voinut jättää henkiin, varsinkin kun ajattelee että tämä on takakannen mukaan päähenkilöstä kertovan sarjan ensimmäinen osa. Tuntuu että tähän ensimmäiseen on yritetty tunkea kaikki mielenkiintoinen, saa nähdä jatkossa, jos on yhtä paljon joka kirjassa pelkään että ne ovat vielä sekavampia.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin pidin kirjasta. Vaikka toimintaa tosiaan oli välillä liikaakiin, helppolukuisuus säilyi eikä tarvinnut palata takaisinpäin kelaamaan mitä olikaan tapahtunut. Suosittelen kirjaa dekkareista pitäville, kivaa lukemista etsiville. Mitään uutta kirja ei mielestäni tuo markkinoille, mutta hyvä lisä dekkareihin. Tosin nuo edellä mainitut terveellisen elämäntavan vihjeet ovat jotain uutta.
Mira
Eihän tästä tule mitään. Vauhtia, vauhtia! Pois kauniit kielikuvat!
Mutta kun olin selättänyt 30 ensimmäistä sivua ja nukkunut yön yli, johan seuraavana aamuna kirja imaisikin mukaansa ja siltä istumalta ahmin kirjan loppuun.
"Porvoolaisen tanssikoulun.... ... Silmätkin hikoilivat lauseiden" väliin mahtui yllättäviä käänteitä.
Teksistä huomasi, että kirjoittaja tiesi, tunsi, oli kokenutkin asioita, joista kirjassa puhuttiin. Aihe oli tätä päivää. Kieli miesten karkeaa puhekieltä. Ammattislangia käytettiin sen verran, että tavallinen ihminenkin pystyi arvaamaan mikä sanan merkitys arkikäytössä oli. (Esim. Lanssi, reukku, raato).
Liikutaan Suomessa mikä helpottaa tarinajuonen seurantaa.
Poliisien käyttämiä tutkintamenetelmiä valotettiin ja sainpa ainakin yhden vinkin millä tavalla voin kuulla ns ei kutsutun vieraan saapumisen huoneeseen.
"Hermeettisen oikeaoppisesti pakattu lihaskimpale" ruokki naislukijan mielikuvitusta.
Tonttumiehen syy tekoihin jäi kaivertamaan. Miksi teki mitä teki?
Irmeli
Yleisellä tasolla pidin Troijalaisesta lajityyppinsä edustajana. Tarina eteni kiinnostavasti ja siten, että sitä luki mielellään eteenpäin, vaikkakaan ei nyt aivan yhdeltä istumalta. Ilmiselvästi kirjailijalla on hyvät tiedot poliisin toiminnasta, jopa niin että välillä eksyttiin epäoleelliseen. Mitään keinoa lukijalla ei tietysti ole tietää yksityiskohtien oikeellisuutta, mutta esitystapa oli uskottava. Joitakin pieniä ristiriitaisuuksia oli päähenkilöiden henkilöhistoriassa.
Osmo
Kirja herätti kovin ristiriitaisia tuntemuksia. Pidin sen juonesta ja realistisuudesta, mutta en pitänyt kielestä. Kirja oli hiukan turhan hidaslukuinen jännäriksi, jonka kuuluu olla viihdyttävää ajankulua.
Marjatta
Pidin kirjasta todella paljon. Kerrankin työmatkat tuntuivat liian lyhyiltä, kun lukemista ei olisi malttanut lopettaa! Christian Rönnbackan tarina on mukaansa tempaava ja kirjoitettu elävästi.
Dialogi on sujuvaa ja asiantuntevaa. Rönnbacka lunastaa mielestäni paikan suomalaisten huippudekkaristien joukossa ja Antti Hautalehto on päähenkilönä kuin Vares tai Harjunpää. Kirjaa voi suositella kaikille dekkareiden ystäville, erityisesti suomalaisista dekkareista pitäville. Odotan malttamattomana Rönnbackan seuraavaa kirjaa!
Jonna
Christian Rönnbackan Operaatio Troijalainen oli mukava yllätys suomalaisten dekkareiden joukkoon. Tarina pysyi hyvin koossa ja oli sujuvaa luettavaa, esikoiskirjaksi hyvää tasoa ja juonenkuljetusta. Lukiessa tuli mieleen Seppo Jokisen ja Jarkko Sipilän kirjat, mutta ihan hyvässä mielessä.
Rikosylikonstaapeli Antti Hautalehto oli mukava tuttavuus, ja ilman muuta hänestä olisi mukava lukea jatkossakin. Hänen perosoonansa oli melko uskottava ja mielenkiintoinen. Erityisesti pidin hänen rajaarikkovista ratkaisuistaan. Ne tosin eivät oikein suomalaiseen mentaliteettiin kuulu, vaikutti enemmän keskieurooppalaiselta (uskottavuus?). Pidän yleensäkin sarjoista, joissa seurataan samoja henkilöitä, joten odottelen lisää tarinoita Antista ja muista poliisilaitoksen henkilöistä. Tässä tarinassa muille henkilöhahmoille alkoi vasta vähän hahmottua ominaisuuksia, mutta varmaankin jatkossa persoonat pääsevät esiin ja vahvistuvat. Mukavaa oli myös se, että oltiin Porvoon maisemissa. Siellä harvemmin dekkareissa tapahtuu.
Terhi
Operaatio Troijalainen oli todella mukava tuttavuus! Antti Hautalehdosta me kirjallisten poliisien ystävät saamme erittäin karismaattisen ja kiinnostavan lisän sankarigalleriaamme. Juoni tuntui uskottavalta ja ajankohtaiseltakin, olemmehan lahden takaa lukeneet jo Tukholman alamaailman tummasta puolesta, on helppo uskoa, että lonkerot ulottuvat Suomeen. Onneksi meillä on Antti ja Antin ammattitaitoiset kollegat ! Poliisityön kuvaus oli aidontuntuista, kiitos varmastikin kirjailijan taustan. Dialogi oli sujuvaa ja vaikka rinnakkaisia tapahtumia oli runsaasti, oli helppo pysyä mukana – kirja piti otteessaan niin, että se piti lukea parissa päivässä pois!
Hanna
Kovaa peliä koti Suomessa. Operaatio Troijalaisen sankari Antti Hautalehto muistuttaa kollegoitaan amerikkalaisissa elokuvissa.
Kyseenalaiset keinot ja oman käden oikeus ei sovi kuvaan suomalaisesta poliisista mutta Antti Hautalehdosta on silti helppo pitää.
Kirjaa oli vaikea laskea käsistään, sillä vauhti kirjan viimeisille sivuille asti. Pidin kirjasta.
Christian Rönnbacka on mielenkiintoinen tuttavuus suomen ja pohjoismaiden dekkarikirjailijoiden parissa. Toivon, että hän johdattaa Antti Hautalehdon
vielä moniin seikkailuihin.
Elina
CR on jännä uusi tuttavuus. Melko erilainen kuin muut suomalaiset esim. perinpohjaisella poliisiaseman ja -työn kuvaajana. Jos on sarja tekeillä, onkin paikallaan luoda kokonaiset ja elävät henkilökuvat. Paikallaan junnanneen alun jälkeen loppu onkin yhtä räväkkää arvaamatonta räiskettä: nukkumaan pääsi vasta aamuyöstä kiemuroitten selvittyä. Epilogi oli täysin tarpeeton nyyhke. Yleensäkin ronski kieli ei ehkä miellytä vanhoja naislukijoita, joita on erittäin paljon, enemmän kuin arvaattekaan.
Operaatio Troijalainen (nimi on todellinen OIVALLUS monimielisenä)
sopii parhaiten vähän dekkareita lukeneille taviksille = miehille. Friikit ehkä väheksyvät sitä suottanpäiten.
Vauhtiin päästyään teksti imee mukaansa täysillä. Paikallisväri mainiota ja tarkkaa. Ilman muuta haluan lukea heti sitä mukaa kun ilmestyvät. Tunnelma tässä tihenee lopussa ja on karmeampi kuin toisilla kotimaisilla dekkarikirjailijoilla.
Hyvä poliisiromaani!
Tarja
Ostoskori 0,00 €