Hae tuotteita

> Tarkennettu haku

Katso jäsenpaneelin kirja-arviot

Uutuudet

Juhlitaan kevättä!

Katse ulos - ideoita kotiin ja mökkikauteen!

Nopean tilaajan edut!

Kevättarjous! Mimi-rannekorusetti

Etuasiakastarjoukset

Butiikki

Kevätgalleria

Kysyimme jäsenpaneelilta: Nukkekaappi

NukkekaappiJessi Burton: Nukkekaappi

 

”Aivan ihana lukukokemus takanapäin. Kirja oli kiinnostava alusta loppuun, ja pystyin helposti kuvittelemaan tuon ajan Amsterdamin. Henkilökuvakset ja luonteenpiirteet oli tuotu hienosti esille ja näiden persoonien myötä kirja oli mukava sekä mielenkiintoinen. Paikkojen ja olosuhteiden kuvaukset olivat välillä tosi todentuntuisia ja mukaansatempaavia.

 

Varsin yllättäviä käänteitä sisältävä tarina erilaisineen henkilöineen teki kirjasta melkein ahmittavan ja sen pariin oli ihana palata aina iltaisin. Välillä tosin puistatti sen ajan ihmisten raakuus ja naisten asema. Ja kuinka sen ajan ihmiset elivät pelossa sekä ahneudessa. Kaiken kaikkiaan kirja oli todella luettava ja kehumisen arvoinen. Tykkäsin!

 

Ihan harmitti kun kirja loppui ja sitä toivoisi sen saavan jatkoa. Pienen lapsen äitinä oli ihana hukkua tarinan pyörteisiin päivän päätteeksi.”

 

- Tuija Lohjalta, Kerhon jäsenenä noin 30 vuotta. ”Tykkään lukea jännitystä ja romantiikkaa.”

 

-------------------------------------------------

 

”Kiitokset taas mielenkiintoisesta uudesta kirja tuttavuudesta. Ajankuva oli mielestäni todella onnistunut. Kirjassa tulee hyvin esiin miesten ja naisten roolijako. Samoin kuin aikakauden uskomukset ja ennakkoluulot. Moraali joka välillä johti kiihkomieliseen hurskasteluun.

 

Sukupuolten väliset suhteet ovat tarinassa hyvin aikansa kaltaisia. Naiset eivät voi paljoakaan vaikuttaa elämäänsä ilman miestä, joka hoitaa kaupankäynnin ja raha-asiat. Naiset vaikuttavat vain miehen kautta, ikään kuin varjoista. Kirjan naiset osaavat taitavasti saada miehet toimimaan tahtonsa mukaan ainakin jossain määrin.

 

Tarinassa oli alusta asti hyvin tiivis, jopa painostava tunnelma. Kirjailija loihtii taianomaisen ja mukaansatempaavan kertomuksen, jota on suorastaan pakko lukea eteenpäin. Nellan häälahjaksi saama nukkekaappi tuntuu aluksi erikoiselta ja turhalta ajankululta. Mutta sitten kun miniatyristi lähettää pyytämättä esineitä, tuntuu kuin nukkekaappi alkaisi elää omaa elämäänsä. Ikään kuin ennustaen tulevaa ja samalla ilkkuen saavuttamattomilla ja salaisilla asioilla. Kirjan alun painostava ilmapiiri kypsyy lopuksi lohdulliseksi ja jopa toiveikkaaksi.

 

Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja samalla arvoituksellisia. Henkilöistä paljastuu pikkuhiljaa uusia, erilaisia piirteitä. Kirja paljastaa henkilöistä tiukasti kätkettyjä salaisuuksia. Mielestäni kirja sopii kaikille jotka haluavat viihdyttävän ja yllätyksellinen lukuelämyksen. Lukisin kernaasti muitakin Burtonin romaaneja. Kirja piti kyllä lumoissaan alusta asti. Tarinalle voisi hyvinkin kirjoittaa jatko-osan.”

 

- Maarit Kangasalta, Kirjakerho jäsenenä kohta kolmatta vuotta. ”Luen monipuolisesti kaikenlaisia kirjoja.”

 

-------------------------------------------------

 

”Hieno ja mukaansatempaava kirja. Kieli on sujuvaa ja helppolukuista. Henkilöt pysyivät helposti mielessä. Ei tarvinnut plarata sivuja tarkistaakseen, kuka kukin on.

 

Kirjan aihe tuntui aluksi haastavalta, koska en ole aikaisemmin lukenut historiallisia teoksia. Mutta ennen kuin huomasinkaan, olin ollut sadan sivun verran 1600-luvun Hollannissa. Elin mukana Pyhän Yrjön Kaartilaisten, miniatyyrintekijän ja kirjan päähenkilöperheen kanssa.

 

Henkilöt kirjassa ovat eläviä, kukin oma persoonansa omine salaisuuksineen; herra leveälierisessä hatussa kopeine vaimoineen, pääperhe palvelijoineen. Jopa eläimet olivat yksilöitä omine kohtaloineen, jotka kuvattiin mielenkiintoa herättävästi. Elin mukana papukaijan ahdistuksessa kuumassa keittiössä... ja jännitin, löytääkö Peebo takaisin kotiin. Koirien, Rezelki ja Dhanan kohtaloissa olin tiiviisti mukana.

 

Kirjan yhden päähenkilön seksuaalinen suuntautuminen oli kerrottu mielenkiintoisesta näkökulmasta, ajatuksia herättävästi. Ylpeys kävi tässä kirjassa lankeemuksen edellä. Kannatti lukea!! Luen jatkossa mielelläni Jessie Burtonin kirjoja, jotka sopivat parhaiten tällaiselle keski-ikäiselle, elämää monelta kantilta jo nähneelle.”

 

- Helena Porista. Lukee paljon erilaista kirjallisuutta laidasta laitaan.

 

-------------------------------------------------

 

”Tämän kirjan lukija voi yhtyä kirjailijan jakamiin kiitoksiin kun hän kiittää äitiään ja isäänsä siitä että he ostivat hänelle kirjoja ja veivät kirjastoon ja tylsyyden hetkillä ehdottivat ”Mitä jos kirjoittaisit tarinan?”. Jos he niin eivät olisi tehneet, olisi tämä tarina saattanut jäädä kertomatta ja se olisi suuri harmi, sillä niin mukaansatempaava ja yllätyksellisen tenhoava tarina se on.

 

Kylmä ja talvisen tuulinen Amsterdam 1680-luvun lopulla tuntuu lukijasta todelliselta ja elämä ankarien uskonnollisten sääntöjen ja suvaitsemattomuuden ilmapiirissä välittyy tekstistä hienosti. Tähän elämään saamme tutustua nuoren aviovaimon Nellan silmin. Hän saapuu miehensä, arvostetun kauppiaan Johannes Brandtin taloon ja joutuu siellä sopeutumaan uuteen rooliinsa miehensä siskon ja talouden kahden palvelijan opastuksella. Se ei ole helppoa, kauppiasmiestä tuskin näkyy ja säännöt talossa ovat ankaran Marin-siskon luomia.

 

Vähitellen Nella kotiutuu ja siinä auttaa hänen mieheltään lahjaksi saamansa nukkekaappi. Kaapin sisustaminen salaperäisen mutta taitavan miniatyristin avulla tuntuu ennustavan talossa tapahtuvia asioita ja joka saa Nellan säikähdyksestään huolimatta haluamaan lisää taidokkaasti valmistettuja esineitä ja talon elämään liittyvistä ihmisistä tehtyjä nukkeja.

 

Kirjailija saa koukuttavalla tavalla ihmiset ja miljöön tuntumaan eläviltä, ja jokainen luettu sivu houkuttaa kääntämään seuraavan. Tarinan jännittävät ja yllätykselliset käänteet saavat haluamaan lisää tietoa kauppiaspariskunnan ja heidän taloutensa elämästä. Tämän kirjailijan seuraavaa romaania jään jo odottelemaan, uusi nimi suosikkien joukkoon.”

 

- Annina Mikkelistä, Kerhon jäsenenä 16-17 vuotta. ”Lukemista on oltava aina käsillä. Ja mikäpä se parhaiten työstä ja arjesta irrottaisi kuin kunnon kirja.”

 

-------------------------------------------------

 

”Romaani oli kirjoitettu hyvin ja se oli helppolukuista. Ajankuvaus oli mielestäni varsin onnistunut, vaikka en tuosta ajasta kovin paljon tiedä. Romaanissa oli kuitenkin hyvin selitetty joitakin avainsanoja ja kerrottu myös hieman avaintietoja. Nämä auttoivat ja avasivat kirjan tapahtumia paremmin kuin jos niitä ei olisi ollut mukana.

 

Romaani imaisi minut oikeastaan heti alusta mukaansa. Tarina oli helppo lukuinen ja koko ajan lukijana odotti, että mitä seuraavaksi tapahtuu. Kun kirja loppui, tuli ensimmäisenä hämmästynyt olo, oliko tämä tässä? Kirjaa olisi halunnut lukea enemmän ja jäi ehkä jonkinlainen nälkä, että mitä sitten tapahtui. Lukijana pystyi samastumaan jollakin tasolla Nellaan.

 

Henkilöhahmot olivat hyvin kerrottuja. Heidän elämästään sai kirjan avulla hyvän kuvan ja pystyi lähes kuvittelemaan, minkä näköisiä kukin on. Jonkin verran sivuhenkilöt jäivät ehkä hieman "pliisuiksi", mutta varsinkin loppua kohden heidänkin henkilöhahmot alkoivat selkiintyä enemmän. Heidän väliset suhteensa oli kerrottu hyvin, mutta suhteet selkiintyivät enemmän kirjan edetessä.

 

Romaanissa kävi selville mielestäni hyvin se, että siinä ajassa missä kirjassa liikuttiin, miehet olivat perheenpäitä ja he hallitsivat myös lähes kaikkea muuta. Kuitenkin naiset eivät mielestäni jääneet miesten jalkoihin, vaan he pitivät mielestäni hyvin pintansa miesten maailmassa. Oli mielenkiintoista lukea Nellan ja hänen aviomiehensä suhteen kehittymistä ja Nellan ajatuksia aviovaimon roolista ja siitä, kuinka ajatus romuttui.

 

Suosittelisin kirjaa niille lukijoille, joita kiinnostaa jännitys, tietyllä tavalla historiallinen romaani. Tämän romaanin perusteella haluaisin mielelläni lukea Jessie Burtonin romaaneja lisää. Kaiken kaikkiaan romaani oli mielenkiintoinen, vaikka romaanin ajankohta on sellainen, ettei siitä kovin paljon tiedäkään. Lukijana jäi jotenkin odottamaan lopun jälkeen, että romaani vielä jatkuisi. Loppu jäi mielestäni hieman avoimeksi ja olisin halunnut lukea lisää.”

 

- Sari Pohjois-Savosta, Kerhon jäsenenä 19 vuotta. ”Tykkään lukea lähes kaikenlaista kirjallisuutta, mutta enimmäkseen luen romaaneita ja dekkareita.”

 

--------------------------------------------------------

 

”Aluksi tahdon kertoa, kuinka hauskaa ja mielenkiintoista oli lukea pitkästä aikaa jotain muuta kirjaa kuin dekkaria. Kunnon viihderomaaneja tulee harvemmin luettua, vaikka niistä paljon pidänkin. Kiitos tästä mahdollisuudesta. Pidin kirjasta ja tekstin sujuvuudesta, joka teki lukemisen helpoksi.

 

Oli mukava näiden joulukiireiden uppoutua hyvään tarinaan. Ajankuvaus oli mielestäni aika onnistunut, tietystikään en ole historian asiantuntija, mutta uskottavalta tuntui ja mielenkiintoiselta. kauppasuhteiden monimutkaisuus yllätti.

 

Historia kiehtoo aina ja kiinnosti kovasti tietää, miten Nellan aikuistuminen eteni. Nella oli aika naiivi ja kypsymätön kirjan alussa, mutta kehitystä alkoi tapahtua kirjan ja tarina edetessä. Romaani keskittyi mielestäni pitkälle Nellaan ja hänen ajatusmaailmaansa ja kasvutarinaansa. Pidin Nellasta, mutta tiettyä jämäkyyttä olisin toivonut. Muut kirjan hahmot jäivät hieman etäisemmiksi, esim. Otosta olisin tahtonut tietää vielä enemmän kuin mitä kirjassa kerrottiin. Samoin Nellan aviomiehen hahmo jäi hieman etäiseksi.

 

Nella loisti pääosassa, mikä ei sinänsä ollut ollenkaan huono tarinan kannalta. Pidin papukaijasta, se oli erikoinen ja uusi lemmikki näiden perinteisten koirien ja kissojen rinnalla. Rakastan eläimiä, joten aina kun kirjassa on lemmikkejä, se on minusta ihana asia. Lisäksi muistakin talon asukkaiden taustoista olisi ollut kiva tietää hiukan enemmän, mikä tietysti olisi kasvattanut kirjan sivumäärää.

 

Sukupuoliroolit tuntuivat olevat sellaiset, joihin usein historiallisissa kirjoissa törmää. eli naisten ainoa tehtävä on mennä ”hyviin” naimisiin ja synnyttää lapsia. Nellakin odotti avioelämänsä alkua kauhunsekaisella ja ristiriitaisella mielellä. Mielestäni Nella ”huijattiin” hyviin naimisiin, se oli epäreilua. Tuona aikana nainen piti itseään epäonnistuneena, jos ei perillisiä tullut. Esimerkiksi Nellan äiti joutui miehensä kuoltua aivan puille paljaille, koska tuona aikana nainen ei saanut omistaa mitään. Jos naisella sattui olemaan omaisuutta, niin naimisiinmenon myötä omaisuus siirtyi miehen hallintaan, joka sai toimia sen kanssa, miten halusi.

 

Kirjassa oli muutama poikkeava naishahmo, esim., Nellan miehen nk. liikekumppanin vaimo oli itsevarma ja ohjaili miestään kauppa-asioissa hyvin, samoin miniatyyritaiteilija, joka teki nukkekaappiin ihania esineitä. Miniatyristi aiheutti Nellan mielessä mullistuksen siitä, että nainenkin voi tehdä asioita. Miehet johtivat ja taitavat ja vahvat naiset ohjailivat miehiä taustalla. Eli ei kovinkaan tasapuolista, onneksi noista ajoista on otettu aimo harppaus parempaan suuntaan.

 

Toki nykymaailmassakin löytyy valitettavasti vielä maita, joissa naisten oikeuksista ei voi edes puhua. Suomessa meillä naisilla on asiat hyvin. Tavallaan Nellan miehen siskoa kävi jopa jollain tasolla sääliksi, koska hän oli älykäs ja olisi sopinut liikeasioita hoitamaan jopa veljeään paremmin, mutta sellaista mahdollisuutta hän ei saanut, vähemmästäkin katkeroituu.

 

Historiallisten viihderomaanien ystäville, heille lukukokemus antaa eniten. Rehellisesti sanottuna niin kaikille kirjojen ystäville, myös dekkarien ystäville! Mielelläni lukisin kyseisen kirjailijan muitakin romaaneja, pidin hänen kertomistyylistään, se oli selkeää ja raikasta. Kiitos ihanasta lukukokemuksesta.”

 

- Sirpa Turusta, Kerhon jäsenenä parikymmentä vuotta. ”Elämästäni puuttuisi olennainen osa, jos en saisi lukea.”

 

-------------------------------------------------

 

”Nukkekaappi antoi odottaa paljon, mutta odotukset eivät ihan täyttyneet. Kuvaus 1680-luvun Amsterdamista oli kiehtova. Rahan, menestyksen ja kirkon välillä tasapainottelu luo jännitteitä. Puritaaninen ja ahdistava yhteiskunta ympäröi Johanneksen taloa, jossa kuitenkin roolit kääntyivät ympäri. Taloa hallitsevat naiset, Johanneksen sisko Marin ja palvelija Cornelia. Mielikuvissani Burtonin Nukkekaapin Amsterdamissa oli koko ajan pimeää ja kylmää.

 

Kirja vei mukanaan heti ensimmäisestä luvusta lähtien. Kirjaa oli vaikea laskea käsistään. Tarina eteni lumipallon lailla ja jännitys lisääntyi koko ajan. Huomasin tarkistavan jäljellä olevien sivujen määrää usein siinä toivossa, että salaisuudet ehtivät paljastua ennen loppua. Harmikseni viimeisen sivun luettuani jäi päällimmäiseksi tunne, että kaikki hyvä ja toivo paremmasta oli viety. Hyvin kirjoitettu tarina, mutta lattea loppu.

 

Henkilöhahmot olivat hyvin luotuja ja kiinnostavia. Kylmä ja synkkä Marin, erikoiset palvelijat, etäinen aviomies Johannes - mitä salaisuuksia heillä on? Päähenkilö Nella oli mielestäni kypsyydessään kuitenkin kirjan epäuskottavia hahmo. Suosittelen Nukkekaappia kaikille hyvien tarinoiden ystäville, jotka arvostavat itse tarinaa enemmän kuin sitä miten se päättyy.”

 

- Mirva Espoosta. Kaikkiruokainen lukutoukka.

 

-------------------------------------------------------

 

”1600-luvun Hollantiin sijoittuva kirja ”ahmaisi” minut mukaansa. Teksti oli oikein sujuvaa ja yli 400 sivua tuli luettua aika nopeasti. Vaikka tarina sijoittuu yli kolmensadan vuoden takaiseen aikaa, niin ihmisen tunteet, rakkaus, viha ja petollisuus sekä pelko ovat samanlaisia.

 

Yllättävästi myös tuossa ajassa on samanlaisia keskustelun- ja kiinnostuksenkohteita kuin nykyisin. Silloin keskustelua käytiin kutsuilla, toreilla ja palvelijoiden huoneissa. Nyt keskustelu liikkuu somessa. Mutta samoja aiheita oli jo silloin: rasismi, naisen asema perheessä ja yhteiskunnassa sekä homoseksuaalisuus. Voi siis todeta: ei mitään uutta auringon alla.

 

Kirjailija on paneutunut tuon ajan historiallisiin tosiasioihin ja onnistunut luomaan kiinnostavia henkilöitä. Nuori nainen, jonka yhteiskunnallallista statusta pyritään nostamaan naittamalla hänet varakkaalle vanhemmalle miehelle. Avioliitto kuitenkin osoittautui aivan toiseksi mitä nuori vaimo odottaa. Häälahjaksi aviomies antaa nukkekodin! Kun siihen aletaan hankkia nukkeja asukkaiksi, niin käynnistyy erikoinen ajanjakso.

 

Perheen sisällä on monia salaisuuksia ja myös taikausko saa aikaan pelkoa. Kaikkea erilaista pelätään ja paljastuu yllättäviä asioita. Ystävät pettävät, rakkaussuhteet ovat salattuja ja erilaisuus johtaa ankariin rangaistuksiin. Uskonnon varjolla tehdään mitä hirveimpiä tekoja.

 

Kirjaa voi suositella heille joita historialliset romaanit kiinnostavat. Tämä ei kuitenkaan ole mikään historian kirja vaan ihmiset ovat kirjailijan luomia hahmoja.”

 

- Ulla, Kerhon jäsenenä 25 vuotta. Lukee paljon kirjoja ihan laidasta laitaan.

 

-------------------------------------------------

 

”Kirja alkaa hautajaisista. Minnekähän kirjan juoni vie lukijan? Ensimmäisestä kappaleesta kirja suorastaan imaisee mukaansa. Lukijana koin siirtyväni 1680-luvun Amsterdamiin. Kuvittelin itseni kulkevani samoilla kaduilla ja kujilla kuin yksi kirjan päähenkilöistä, Nella. Tosin tarina pyöri niin paljon Nellan ympärillä, että hänet voi tulkita kirjan ainoaksi päähenkilöksi. Pakko lukea eteenpäin!

 

Nellaa ei pelottanut kulkea yksinkään alun perin vieraassa kaupungissa, tämä osoitti rohkeutta, aikakausi oli vielä miesten aikaa. Johanneksen sisar Marin osoitti kuitenkin kotona lähes kaapin paikan. Hänellä oli vankat mielipiteet asioiden hoidosta. Tosin Johannes hyvinkin harvoin kotona ollessaan sulkeutui omaan huoneeseensa Marinin neuvoilta suojaan, vaikka Marin oikeassa olikin. Mies oli kuitenkin perheen pää, nainen vaietkoon. Alun perin Marinin melkeinpä vihamieliseltä vaikuttanut suhtautuminen veljen nuoreen vaimoon muuttui ystävyydeksi.

 

Cornelia ja Otto ovat uskollisia palvelijoita. Heillä on Marinin ja Nellan kanssa kuitenkin kuin sisarussuhde, tosin hyvinkin palvova. Nellan kuulemat öiset kuiskuttelut saavat selvityksen, Marin synnyttää Oton tyttären. Asia on kuitenkin piilotettava kaupunkilaisilta. Ja vaitiolosta on sen ajan mukaan maksettava. Rahalla voi ostaa muutakin, kuten pidemmän vierailuajan vankilaan. Henkilöt ovat ostettavissa.

 

Toisin kuin nykyaikana suhtautuminen samaa sukupuolta olevien välisiin suhteisiin tuomittiin kuolemalla. Kirjoittaja on saanut hyvin kuvattua tuon aikakauden ajatusmaailman, kuten myös suhtautumisen Oton vierasperäisiin piirteisiin, ihonväriin ja tummiin hiuksiin. Jos mietin, kenelle suosittelisin Nukkekaappia, voisin sanoa, että kaikille muille, paitsi heille, jotka haluavat lukea imeliä rakkaustarinoita. Nellan odotukset avioliitosta eivät toteudu. Itse aion lukea muitakin Jessie Burtonin romaaneja. Haluan verrata niitä tähän Nukkekaappiin.

 

Äidinkielen opettajani opetti, että hyvä aine kiertää kehän. Aineen lopussa palataan alkuun. Tässä kirjassa oli siis hyvä ”aine”. Kirja alkoi hautajaisista, ja lopussa selviää, kenen hautajaisista alussa kerrotaan.

Kiitos mahdollisuudesta lukea tämä hieno romaani ennakkoon!”

 

- Leena Tampereelta, Kerhon jäsenenä reilut 6 vuotta. Lukijana lähes kaikkiruokainen, lukee erityisesti käännöskirjallisuutta.

 

-------------------------------------------------

 

”Kaiken takana on nainen. Liekö syynä ollut Suomen kolea ja kostea talvi, mutta kirjaa lukiessa oli helppo samaistua kanavista nousevaan kosteuteen, joka leviää asuntoihin ja saa hakeutumaan takan ääreen. Vielä nykyäänkin monet hollantilaisista taloista kanavien varrella vastaavat tuota samaa kuvausta ja oli helppo kuvitella naisia pitkissä hameissaan kulkemassa korkeiden talojen reunustamilla kapeilla kaduilla, liukkaita katukiviä varoen. Kirjassa elettiin vuodenvaihteen aikaa 1680-luvun Amsterdamissa. Joulu ja vuoden päättyminen olivat ajankohtaisia myös arvostelua tehdessäni, mikä teki aiheesta kiinnostavan.

 

1600-luvulla maailma oli miesten – vai oliko sittenkään? Mitä pidemmälle tarina eteni, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että myös naisella oli paikkansa miehisessä maailmassa ja että valta oli myös heidän käsissään. Olipa se sitten avioliiton myötä saatua oman miehen päätösten ohjailua naisellisin keinoin tai kyseenalaisin keinoin saavutettuja etuja. Mielestäni Nukkekaapin voimahahmoja olivat naiset miesten jäädessä heikommiksi astioiksi. Viime kädessä lankoja pitivät käsissään naiset, eivätkä todellakaan vain käsitöitä tekemällä.

 

Tarina käynnistyi hieman hitaasti, mutta kun talon salaisuudet alkoivat paljastua, ei kirjaa malttanut laskea käsistään. Ehkä enemmän kuin nukkekaappiin ilmestyvät tavarat, minua kiinnostivat henkilöiden väliset ihmissuhteet ja niiden kehittyminen. Ne olivat kirjan parasta antia! Omia suosikkejani olivat ilkeä Agnes ja salaperäinen Jack. Odotin kaapin paljastavan heidän salaisuuksiaan ja yritin arvailla niitä etukäteen. Marin oli myös kiinnostava ja hänen tarinansa osoittautuikin aikamoiseksi. Oli hauska ajatella, että tuona aikana sosiaalisen median tarjoamaa tirkistelyntarvetta korvasi avaimenreikä.

 

Kirjasta tuli mieleeni Tracy Chevalierin Tyttö ja Helmikorvakoru, joka myös sijoittui 1600-luvun Hollantiin. Jos siis pidit Tytöstä ja Helmikorvakorusta, pidät todennäköisesti myös Nukkekaapista. Mikäli Jessie Burton jatkaisi historiallisen tarinoiden kertojana, lukisin varmasti muitakin hänen kirjoistaan. Naisen elämä eri aikakausina kiinnostaa minua, joten tämä kirja tarjosi viihteen lisäksi paljon kiinnostavaa tietoa.”

 

- Minna Etelä-Suomesta, Kerhon jäsenenä yli 20 vuotta. Kirjojen suhteen kaikkiruokainen, erityisesti historia ja naisen elämä eri kulttuureissa kiinnostaa.

 

-----------------------------------------------------

 

”En ole juurikaan lukenut kirjoja jotka sijoittuvat noin kauaksi historiaan. Mietinkin kuinka kirja jaksa kiinnostaa. Yllättävää kyllä, se koukutti hyvin varhaisesta vaiheesta jatkamaan eteenpäin.

 

Kirjan henkilöt oli saatu kaikki kiinnostaviksi hahmoiksi. Talon asukkaat nousivat tosin muiden yläpuolelle kiinnostavuudessaan. Miniatyyrintekijä Petronellan hahmoon olisin halunnut perehtyä enemmänkin. Kirja alkoi vauhdilla, mutta jäi jotenkin junnaamaan paikalleen. Sitten taas tapahtui paljon ja sitten se loppuikin. Edelleen miniatyyri Petronella jäi mielestäni liian vähälle kirjassa ja hänet sivuutettiin nopeasti. Hänhän kuljetti tarinaa miniatyyreillään melkeinpä alusta loppuun.

 

Oton paluun jälkeisistä tapahtumista ja Theasta olisi lukenut enemmänkin. Ehkä tarina saa jatkoa. Lopussa tapahtuva Nellan ja Johanneksen viimeinen yhdessä vietetty tunti sai jopa herkistymään. Tarina nostatti monin paikoin kiukun tunteita, ihmisten ahdasmielisyydestä, toisaalta Johanneksen itsekkyys, mutta mitäpä hän tunteilleen ja luonteelleen mahtoi.

 

Nellalle olisi toivonut aivan toisenlaisen avioliiton. Marinin elämääkin ja tunteitaan olisi voinut raottaa enemmän hänen näkökulmastaan. Nella kuitenkin oli tavallaan kirjan päähenkilö. Kirjan tapahtumat sijoittuivat aika paljon taloon sisälle, välillä tuli hapenpuute ja olisi kaivannut enemmän ulos, vaikka talon puutarhaan ja meren äärelle. Sokeritopatkin saivat hyvin keskeisen osan tarinassa, aika mielenkiintoista. Uskon vahvasti, että kirja saa jatkoa...”

 

- Päivi

 

-------------------------------------------------------

 

”Jessie Burtonin teos Nukkekaappi sijoittuu 1680-luvun Amsterdamiin ja on varsin hyvä ja mielenkiintoinen ajankuva tuosta monivivahteisesta ajasta.

 

Alankomaiden julistauduttua 1581 itsenäiseksi Espanjan Filip II:n alaisuudesta alkoi siellä voimakas taloudellinen nousu siirtomaiden hankinnan ja niistä tapahtuneen kaupankäynnin ja siirtomaatavaroiden välityksen avulla. 1600-lukua kutsutaankin Alankomaiden kultakaudeksi, niin talouden, taiteiden ja muunkin kultturin saroilla. Itä-Intian kauppakomppanialla (VOC) oli hyvin suuri merkitys tässä kehityksessä. Alankomaat oli tuohon aikaan tasavalta mikä oli varsin harvinaista sen ajan Euroopassa. Kulttuuriin ja ihmisten käsityksiin vaikutti myös voimakkaasti kalvinistinen (reformoitu) uskonto, sen toisaalta vapaamieliset, mutta toisaalta rajoitteiset ajattelutavat.

 

Päähenkilö Nella tulee Amsterdamin ulkopuolelta ja kokee avioliittonsa kautta sosiaalisen nousun ja pääsyn varakkaiden piireihin. Näin varmaan joskus tuona aikana tapahtuikin vaikka usein kait avioliitot solmittiin varakkaiden kesken, koska avioliitto oli myös yksi keino varakkuuden säilyttämiseen ja kasvattamiseen. Tätä näkökohtaa kalvinistinen uskonto myös tuki, joskin se varakkuuden lisäksi korosti myös varakkaiden ainakin näennäisesti vaatimatonta elämää.

 

Kalvinismi edusti myös ankaraa suhtautumista sukupuolisiin vähemmistöihin, mikä tulee hyvin esille kirjan toisen päähenkilön Johanneksen kohtalossa. Yksi kirjan ”päähenkilö” on myös vertauskuvallinen nukkekaappi jonka ympärille tarina tavallaan kiertyy ja joka auttaa tarinassa eteenpäin. Kirjan henkilöhahmot ovat persoonallisia, varsinkin päähenkilö Nella, jonka ajatusmaailma, toiveet, pelot ja käsitykset maailman menosta kokevat melkoisen myllerryksen kertomuksen aikana. Aviomies Johanneksen osoittauduttua homoseksuaaliseksi on Nellan pettymys avioliiton täyttymättömyydestä suuri, mutta hän kasvaa siitä ulos ja saa ihmeen tavalla voimia kestää Johanneksen kova kohtalo.

 

Muutkin kirjan henkilöt on kuvattu onnistuneesti ja heidän tarinansa ja persoonansa ovat onnistuneita, jopa salaperäinen miniatyristikin antaa apunsa nukkekaapille ja sen ympärillä tapahtuvalle kodinrakentamisyritykselle.

 

Tuona aikana sukupuolten välisissä suhteissa mies oli yleensä näennäisesti vahvempi osapuoli, ja nainen alisteisempi. Tässä kirjassa osoittautuu kuitenkin, että alisteisuudestaan huolimatta naiset ovat usein vahvempia ja se lopulta elämää pystyssä pitävä voima, joka ottaa tiukan paikan tullen ohjat käsiinsä. Suosittelemme luettavaksi kaikille hyvästä tarinasta ja realistisesta ajankuvasta kiinnostuneille. Jos tekijä pystyy luomaan uusia yhtä hyviä tarinoita, niin niitä voisi kyllä lukea.”

 

- Leena ja Matti Keski-Suomesta, Kerhon jäseninä sen perustamisesta asti. ”Luemme kirjallisuutta laidasta laitaan. Rikoskirjallisuus ja dekkarit eivät oikein kiehdo kumpaakaan.”

 

-------------------------------------------------

 

”Kirja oli ihan huikea, ehdottomasti yksi vuoden kirjallisia kohokohtia! Kiitokset nautinnollisen lukukokemuksen tarjoamisesta. En ole aiemmin lukenut vanhan ajan Hollantiin sijoittuvia teoksia, joten en osaa arvioida ajankuvausta muutoin kuin että se tuntui ihan luontevalta ja uskottavalta.

 

Kirjassa oli ihan uskomaton juoni - siinä yhdistyivät niin monenlaiset eri elementit, että se vei kerta kaikkiaan mukanaan. Luin kirjan parissa päivässä juuri siksi, etten malttanut odottaa uusia käänteitä. Juoni olikin hyvin yllätyksellinen ja piti otteessaan alusta loppuun. Mitään ei osannut arvata ennalta ja siksi jännitystä riitti - kaikkien eri juonen säikeiden osalta - viimeisille sivuille saakka.

 

Romaanissa oli hienoa sen monipuoliset ja hyvin erilaiset henkilöhahmot. Vaikka alussa tuntui, etteivät ne sovi yhteen, punoutuivat henkilöiden kohtalot ja elämät kiehtovalla tavalla toisiinsa muodostaen palapelin, jossa jokaiselle erimuotoiselle palalle löytyi oma paikkansa. Tarinaa kuljetettiin hyvin taidokkaasti eteenpäin juuri henkilöhahmojen avulla. Vaikka kirjassa on yksi päähenkilö, myös sivuhenkilöistä muodostui yllättävän tärkeitä juonen ja tarinan kokonaisuuden kannalta. Yksinkertaisesti nerokasta!

 

Sukupuolten välisestä suhteesta voisin todeta, että vaikka näennäisesti kirjassa korostuvat aikaansa sidotut miesten ja naisten roolit, naisen osa on ollut heikko ja alistettu, mutta tarina tuo esille naisten vahvuuden ja sen, kuinka naiset kannattelevat elämää ja sen jatkumista. Kirjassa myös kyseenalaistettiin naisille asetettua roolimallia monin eri tavoin, sekä Nellan että Marinin osalta, mikä on tietenkin hyvä asia.

 

Suosittelen Nukkekaappia sekä jännityksen, historian että romantiikan ystäville. Kirja ei edusta yhtä tiettyä genreä, vaan siinä yhdistyvät useat eri lajit ja juuri se on yksi kirjan vahvuuksista. Olen lukenut tänä vuonna lähes 130 romaania, silti tämä on yksi merkittävimmistä lukukokemuksista. Haluaisin ehdottomasti lukea lisää Jessie Burtonilta.”

 

- Mari Etelä-Pohjanmaalta. Lukee todella paljon.

 

-------------------------------------------------

 

”Nukkekaapin ajankuvaus 1600-luvulle oli onnistunutta, kuten myös henkilöhahmot. Heidät oikein näki mielessään suruineen ja iloineen. Tarina itsessään oli välillä laahaavaa, mutta loppua kohden tarina tempaisi mukaansa. Voisin hyvin kuvitella Nellan tarinan vielä jatkuvan. Suosittelisin Nukkekaappia lukijoille, jotka pitävät historiasta taikka kevyestä jännityksestä.”

 

- Suski Pirkanmaalta. Lukee eniten dekkareita sekä vahvoista entisajan naisista kertovia tarinoita.

 

--------------------------------------------------

 

”Kirja kertoo 1680-luvun Amsterdamista, Brandtien vauraasta kauppiassuvusta; vauraan talon omistajasisaruksista Johanneksesta ja Marinista, orpokodista tuodusta piika Corneliasta ja värillisestä orjuudelta pelastetulta palvelija Otosta. Petronella Oortman, ”Nella” solmii sovitun avioliiton Johannes Brandtin kanssa ja asettuu asumaan Johanneksen taloon 17-vuotiaana lapsimorsiamena. Suuressa talossa asuu sielukkaita ihmisiä, joilla kaikilla on synkkiä tai vähemmän synkkiä salaisuuksia. Talon uumenissa on myös Nellan Johannekselta saama häälahja – NUKKEKAAPPI, joka on täydellinen kopio varsinaisesta asuintalosta, ja jossa asuu samat ihmiset jotka asuvat suuressakin talossa, mutta miniatyyri-versioina ”sieluttomina”.

 

Nella alkaa sisustaa pienoistaloaan: nukkekaapin sisällys karttuu taitavan miniatyyritaiturin toimesta. Joskus tavarat on tilattu, toisinaan taas ei. Aina ne saapuvat Nellalle yllättävinä, yllätyksellisinä ja yllättäviin aikoihin sisältäen jonkun mietelauseen, jonka tarkoitus selviää myöhemmin. Kuka tämä miniatyristi on? Onko hän mies tai nainen? Hän asuu aurinko-merkkisessä talossa, joka tuntuu olevan ainoa tieto mitä hänestä tiedetään. Lähetyksen saatuaan Nella huomaa, että pienoiskappaleet liittyvät usein jotenkin menneeseen tai tulevaan aikaan. Haluaako miniatyristi varoittaa häntä jostain? Ovatko nukkekaapin nuket siis kaikuja vai enteitä – vai vain onnekkaita arvauksia?

 

Ajankuvaus on erittäin onnistunut, Amsterdamin kadut, kettu-, kaniini- ja aurinko-merkittyine taloineen, sekä talojen ihmiset senaikaisine vaatetuksineen. Kulissien ylläpito, toisinaan pelkkä leivän ja sillin syöminen sekä asuntojen kylmyys kuuluvat myös tarinaan. Hollantilaisten makeannälkä sekä sokeritopat kulkevat kerronnan mukana. Kuvaus on niin tarkkaa ja yksityiskohtaista että lukiessa voi aistia jopa erilaiset hajut ja tuoksut.

 

Vähitellen kirjan tarina muuttuu raaemmaksi. Todellisuus ja leikki miniatyyrien kanssa kietoutuvat kammottavalla tavalla toisiinsa. Suurten johtajien, lakimiesten ja pappien valta näkyy ja kuuluu, puhumattakaan korruptiosta, jota vankiloiden ja muiden laitosten työntekijät harrastavat. Pappi Pellicorne veti esiin paksun hautauskirjan, tuhdin nahkakantisen opuksen, johon on kirjattu kaupungin asukkaiden saapumiset ja lähdöt, siirtyminen taivaaseen tai helvettiin.

 

Koko kirjan tapahtumat sijoittuivat 3 kuukauden ajalle; lokakuusta 1686 tammikuuhun 1687. Jatkuvat salaisuudet ja niiden paljastuminen yksi toisensa jälkeen ajoivat minua lukemaan kirjaa aina vain eteenpäin. Teoshan on oikea aarre tammi-helmikuulle, kevään odottamisen päiviin ja -iltoihin! Voin suositella kirjaa kaikille historiallisista kuvauksista, rakkaudesta ja petoksista kiinnostuneille upeille naisille (kaikki naisethan ovat upeita)!”

 

- Tuula Keski-Pohjanmaalta, Kerhon jäsenenä noin 30 vuotta. ”Itsekin jonkinlaisena nukkekotikeräilijänä innostuin jo kirjan nimestä ja kansikuvituksesta. Mutta eipä kirjan sisältökään taatusti jättänyt kylmäksi! Tuntui että tähän pitäisi saada jatko-osa.”

 

--------------------------------------------------

 

”Mielenkiinnolla luin Nellan kasvutarinaa, kasvutarinaksihan kirjan koin. Kirja kertoo kolmesta kuukaudesta Amsterdamissa ja näinä kolmena kuukautena Nellasta kasvaa koko uuden perheensä vahvin jäsen.

 

18-vuotias nuori aviovaimo Nella saapuu Amsterdamiin uuteen tulevaan kotiinsa. Uusi koti on pelottava ja ahdistava. Hän tuntee itsensä torjutuksi ja ulkopuoliseksi. Hän ihmettelee ja aluksi jopa kammoksuu mieheltään saamaansa häälahjaa, nukkekaappia, joka on täydellinen kopio talosta johon Nella on naitu. Nella alkaa täyttää nukkekaappia mutta joku muukin on päättänyt täyttää sitä. Samalla kiehtovaa ja pelottavaa, ohjaileeko joku Nellan perheen elämää. Nella päättää taistella itselleen tilaa olla ja hengittää. Hänelle paljastuu myös koko avioliiton kulissi, kuin myös koko perheen kulissielämä.

 

Erilaiset henkilöt ominaisuuksineen, salaisuuksineen, pettymyksineen sekä velvollisuuksineen – joko todellisin tai kuvitelluin – rakentavat kirjan tapahtumat. Heidän keskinäiset henkilökemiat sekä perheen omituinen perhedynamiikka ohjailevat lukijaa kokemaan myötätuntoa, avuttomuuttakin sekä vastenmielisyyttä. Perheen ja koko Amsterdamin porvariston valtarakenteet ovat mielenkiintoisia ja kirjan edetessä muuttuvat entistä mielenkiintoisimmiksi, kun kaikki ei olekaan sitä miltä sen halutaan näyttävän.

Tapahtumien yllä leijuu ahdasmielinen 1600-luvun lopun Amsterdam. Amsterdam, jossa kaikki on muka mahdollista. Eri yhteiskuntaluokilla on sekä kirjoitetut että kirjoittamattomat säännöt ja niitä tulee noudattaa. Niistä poikkeavia rangaistaan. Amsterdam on täynnä lahjontaa, uhkailuja sekä vihaa erilaisuutta kohtaan.

 

Nellan kasvu arasta ja jopa pelokkaasta tytöstä miestään sekä kälyään aidosti rakastavaksi on kaunista vaikkakin järkyttävää luettavaa. Mitä kaikkea pitääkään käydä läpi kasvaakseen ehjäksi ja vahvaksi. Nautin suuresti huomatessani Nellan voiman kasvavan sekä siitä inhimillisyydestä joka Nellaa johti. Kaupungin kylmät talviset päivät ja yöt, kanavista hohkaava kosteus sekä kujilla leijuvat hajut tuntuivat todellisilta. Näin, tunsin ja haistoin ne.

 

Kuinka vähän ihminen oikeastaan onkaan muuttunut 1600-luvun lopun Amsterdamista tähän päivään. Vierasta ja erilaista pelätään, jopa vihataan ja tämä pelko saa ihmiset tekemään kammottavia asioita. Kaiken kaikkiaan miellyttävä lukukokemus, suosittelen kaikille!”

 

- Elina Uudeltamaalta, Kerhon jäsenenä kymmeniä vuosia. Kirjallisuuden suurkuluttaja, lähes kaikkiruokainen, vaikkakin kriittinen, lukija.

 

-------------------------------------------------

 

”Esikoiskirjailija oli todella hyvin osannut kuvata 1680-luvun Amsterdamia ja silloista elämäntapaa. Tarina oli hyvin kiehtova. Ihan ahmin tarinaa eteenpäin, siinä kun juonenkäänteitä riitti. Kun Petronella sai tietää, miksi miehensä vältteli häntä eikä saapunut aviovuoteeseensa ikinä, oli asia hänelle hirveä järkytys. Olin innoissani, sillä olihan minunkin selvitettävä, kuinka tarina etenisi. Muuttuisivatko asiat ja paljastuisiko kaikenlaista aina vain lisää? Se teki kirjasta todella luettavan. Nukkekaapin nuket ja tavarat olivat oikeasta elämästä ja sitä Nella suuresti ihmetteli. Miten miniatyristi voi niin tarkkaan tietää kaiken...?

 

Kirjan henkilöt olivat omalaisiaan: tiukka komenteleva Marin, aina matkoilla oleva Johannes, sisäkkö Cornelia ja Johanneksen oppipoika Otto. Nuori rouva Nella sai todellakin oppia, miten kauppiaan perheessä elettiin. Lapsuudenkoti oli ollut niin erilainen ja sieltä Nella oli joutunut lähtemään isän kuoleman jälkeen.

Todellinen yllätys oli, kun selvisi että Marin odottikin vauvaa. Ja tyttövauvan syntyessä tämä paljastuikin tummaihoiseksi eli isä oli palvelija-Otto.

 

Petronella kunnioitti Johannesta loppuun asti samoin Johannes Nellaa. Johannes ja Marin riitelivät aika usein ja riidan aiheet jäivät toisiaan arvoituksiksi. Johannes ei saanut koskaan tietää, että Marin oli raskaana ja hänen sisarensa kuoli. Tämä kirja oli todella mielenkiintoinen, minun mieleen sata prosenttisesti. Tykkään lukea vanhasta ajasta kertovia draamakirjoja. Suosittelen kirjaa kaikille jotka tykkäävät lukea draamaa entisiltä ajoilta, jolloin ajat olivat toiset kuin nyt. Haluaisin lukea uusia Jessie Burtonin kirjoittamia kirjoja. 5 tähteä.”

 

- Riitta Ylivieska

 



 Ostoskori  0,00 €

Ostoskorisi on tyhjä.